logo

 

URASUUNNITTELUN JA TYÖNHAUN VERKKOKOULUTUS - TIETOA ITSESTÄ- Itsetuntemus - Ura-ankkurit - Teoria ura-ankkureista

Ura-ankkurit

Scheinin teoria ammatinvalintaan vaikuttavista persoonallisuusluokista

Edgar H. Schein loi ura-ankkuri teoriansa käytännön tarpeeseen. Hänen tarkoituksenaan oli yllyttää ihmisiä tietoiseen, ammatinvalintaa ja uraa koskevaan järkeilyyn ja pohdiskeluun, joiden avulla yksilöt olisivat uravalinta tilanteeseen joutuessaan sopusoinnussa todellisten arvostustensa kanssa. Näin olisi mahdollista välttää erehdyksiä uran suhteen. (Schein 1987, 1.)

Ura-ankkuri siis olisi se ihmisen tietoisen järkeilyn tuote, joka sisältäisi kyseisen henkilön motiivit ja tarpeet, lahjakkuudet ja taidot sekä henkilökohtaiset arvot. Toisin sanoen ura-ankkuriin olisi koodattu yksilön persoonallisuuden tärkeitä piirteitä, joista hän ei olisi valmis vaikeankaan valinnan edessä luopumaan.(Schein 1987, 24.)

Schein uskoo ihmisten tiedostavan ura-ankkurinsa vähitellen. Järkeily nopeuttaa prosessia. Ihmisen minäkuvan selkeytyessä on ura-ankkuri helpompaa hahmottaa. Se myös vahvistaa itse itseään, sillä kun huomaamme esimerkiksi vahvat ja heikot puolemme, on meillä taipumusta hakeutua niihin tehtäviin, projekteihin tai muihin sellaisiin jotka vastaavat kykyjämme.(Schein 1987, 30.)

Schein on löytänyt ura -tutkimuksen avulla kahdeksan ura-ankkuria. Hän kuitenkin myöntää, että muitakin ankkureita saattaa olla olemassa. Yhteen henkilöön saattaa sopia monikin ura-ankkuri, mutta oikein ura-ankkuri on se, josta ei vaikeankaan valinnan edessä suostu luopumaan. (Schein 1987, 36-37.)

Vielä ei voi vastata kysymykseen siitä, voivatko ura-ankkurit muuttua ajan kuluessa, Schein toteaa. Aiheesta ei ole vielä tarpeeksi tutkimusaineistoa. Hän kuitenkin pitää muutosta epätodennäköisenä, koska hän uskoo minäkuvan vahvistuvan vuosi vuodelta. Itsessä näkyvät muutokset voi Scheinin mukaan selittää pikemminkin tukahdettuina olleiden tarpeiden pyrkimisenä pintaan. (Schein 1987, 37.)

Seuraavassa esitellään Scheinin nimeämät kahdeksan ura-ankkuria (Schein 1987, 31-36):

Turvallisuus, pysyvyys tai organisaatioon samaistuminen

Työn turvallisuus ja vakaus ovat tämän ura-ankkurin avainsanat. Jotkut ihmiset haluavat tuntea ehdotonta turvallisuuden tunnetta siitä, että heidän tulevaisuutensa on ennakoitavissa. Tällaiset henkilöt etsivät töitä turvallisista organisaatioista, joilla on tarjota hyvät edut ja eläkkeet, jotka ovat vahvoja ja vakaita sekä jotka suojelevat työttömyydeltä. Tässä ura-ankkurissa ihminen saa tyydytystä organisaatioon samaistumisesta, vaikkei työnkuva välttämättä itsellä vaativa olisikaan. Tyypillisesti tietyt julkishallinon virat sopivat näille henkilöille.

Schein on löytänyt kahdenlaisia ihmisiä, jotka ankkuroituvat tähän ura-ankkuriin. Toinen ryhmä on sellaiset ihmiset, jotka leimautuvat juuri organisaatioon, ja ovat valmiita sen hyväksi muuttamaan elämäänsä esimerkiksi vaihtamalla paikkakuntaa. Toinen ryhmä on taas juurtunut tiettyyn alueeseen, yhteisöön ja tuttuun turvalliseen elämäntapaan, jota ei ole valmis muuttamaan. Joka tapauksessa tärkeää näille henkilöille on turvallisuus ja stabiilius, tulee se sitten organisaation tai elämäntavan kautta.

Autonomia ja riippumattomuus

Organisaatioissa tai muissa sellaisissa on usein jo valmiit, tietyt toimintatavat, säännöt ja normit, sekä säädetyt työajat ja pukeutuminen ynnä muut, jotka saattavat tuntua ahdistavilta tietyistä ihmisistä. He tuntevat pakottavaa tarvetta luoda jotain omin ehdoin. Näiden ihmisten ura-ankkuri on autonomia ja riippumattomuus. Heille saattaa sopia esimerkiksi opettajan ja konsultin ammatit, tai he voivat löytää isoista organisaatioista sellaisia virkoja, joissa on kuitenkin mahdollista itse valita työskentelyn menetelmät ja vauhti: esimerkiksi tutkimukseen, kehittämiseen, myyntiin, tietojenkäsittelyyn tai muuhun vastaavaan työhön ovat hakeutuneet monet autonomiset henkilöt.

Luovuus ja yrittäjyys

Schein on huomannut monilla ihmisillä tarpeen "luoda uutta bisnestä kehittämällä uusia tuotteita tai palveluja, rakentamalla uusi organisaatio rahoitukseen ja tilanteeseen vaikuttamalla, ottamalla haltuunsa jo toimiva bisnes tai uudelleen muotoilemalla vallitsevaa liiketoimintaa" (Schein 1987, 32). Hän ei niinkään viittaa keksijöihin tai vastaaviin, vaan enemmänkin yksilöihin jotka todella haluavat luoda uuden organisaation tai bisneksen, jonka he toivovat tuottavan taloudellisia tuloksia.

Tämä ura-ankkuri ilmenee jo varhaisessa vaiheessa, kenties jo kouluaikana. Heillä on oltava lahjoja ja vahva motivaatio ottaa riskejä.

Teknis-funktionallinen pätevyys, erityisammattitaito

Eräiden ihmisten motivaatio ja lahjakkuus on selvästi sidoksissa tiettyyn aihepiiriin. Nämä ihmiset tuntevat jatkuvasti selvää vetoa omalle tehtäväalueelleen, ja kehittyvätkin todellisiksi taitajiksi omalla alallaan. Tähän perustuukin vahvasti heidän identiteettinsä. Tarve harjoittaa ja näyttää taitojaan nousee heillä ylitse turvallisuuden tai autonomian tunteen. Esimerkiksi taitava fyysikko saattaa kehitellä esimerkiksi ydinfyysistä keksintöään valtion tiukassa valvonnassa, hänellä kun on vain niin kova tarve saada työskennellä lahjakkuutensa parissa. He haluavat myös usein saada tunnustusta taidoistaan.

Tämän ryhmän ihmiset siis löytävät toisin sanoen työn sisäisen merkityksen, ja saavat siitä tyydytyksen, sillä he pitävät työstään ja huomaavat olevansa siinä päteviä. He muodostavatkin usein organisaation pätevyyden perustan, ja ovat organisaatioille todella tärkeitä.

Vanhemmiten näillä ihmisillä tulee helposti vaikeuksia pysytellä oman erityisalansa uuden tiedon perässä, etenkin aloilla, joilla tieto muuttuu nopeasti ja perusteellisesti. Tällöin on usein vaarana, että heitä yritetään houkutella yleisjohtamiseen, missä he eivät yleensä viihdy.

Liikkeen johdollinen pätevyys

Muutamat ihmiset tuntevat selvää vetoa johtamiseen. Heistä se on mielenkiintoista ja he tuntevat pystyvänsä siihen. He ovat myös kiinnostuneita luotsaamaan organisaatiotansa onnistumiseen. Tälle ihmisryhmälle työn tärkeimmiksi arvoiksi ja menestymisen edellytyksiksi Schein mainitsee mahdollisuuden edetä organisaatiossaan, ottaa vaativaakin vastuuta, mahdollisuuden vaikuttaa organisaation menestymiseen, itse johtamisen ja hyvät palkkatulot.

Näiden ihmisten kolme tärkeää perusaluetta ovat Scheinin mukaan analyyttinen pätevyys, ihmisten ja ryhmien välisiin suhteisiin liittyvä pätevyys ja emotionaalinen pätevyys. Ensimmäinen niistä, analyyttinen pätevyys tarkoittaa kykyä tehdä hyviä päätöksiä kenties vaillinaisenkin aineiston perusteella. Ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita johtaja joutuu ilman muuta hoitamaan; samalla hänen on ohjattava kaikki kohti yhteisiä päämääriä. Hyvä johtaja tulee hyvin toimeen alaistensa kanssa, ja osaa motivoida ja työllistää heitä niin, että saavutetaan päämäärät. Johtajien on myös hallittava ne emotionaaliset jännitteet, joita tuottavat kenties jatkuvakin epävarmuus, ihmissuhteiden hoitaminen ja vastuu. Tärkeää on osata yhdistää johtamisessa nämä kolme edellä mainittua taitoa sopivassa suhteessa.
Tämän ura-ankkurin selviäminen ihmiselle itselleen saattaa kestää tavallista kauemmin, koska kovin nuorena ei yleensä päästä kohtaamaan johtajuuden haasteita ja samalla kenties toteamaan sen omaksi alakseen.

Palvelu / omistautuminen

Osalle ihmisistä arvot määräävät sen työn, jonka he kokevat itselleen merkitykselliseksi, ei niinkään itse työn sisältö. Tälläisia ammatteja ovat esimerkiksi niin sanotut auttamisammatit. Nämä henkilöt nauttivat toisten ihmisten kanssa työskentelystä, puolustavat ihmisarvoja ja haluavat auttaa kansakuntaa yleensäkin. Toisaalta esimerkiksi kaikki lääkärit eivät ole lääkäreitä auttamisenhalun tai "maailman parantamisen" vuoksi, jolloin tämä ei ole heidän ura-ankkurinsa.
Palveluun tai omistautumiseen työnsä kytkevät ihmiset ovat tarpeeksi motivoituneita vaikka perustamaan uuden organisaation, jos sellaista ei heille tärkeän asian ympärillä vielä ole esim. ympäristön suojelu.

Aito haasteellisuus

Muiden voittaminen ja esteiden ylittäminen merkitsevät monille aitoa haasteellisuutta. Nämä henkilöt etsivät yhä rajumpia haasteita. Ilman haasteita he eivät työssään viihdy, ja heistä tulee helposti haluttomia ja äreitä. He toivovat uraltaan myös vaihtelevuutta.

Elämäntyylin integroituminen

Näille ihmisille on tärkeää saada elämässään tasapainoon kolme tärkeää aluetta: perhe, ura ja oma kehittyminen. Heidän minäkuvansa yhtenee heillä koko elämänkuvaksi, joka opastaa ja rajoittaa heidän elämäänsä. Erityisesti naisten tultua mukaan työelämään tällainen ura-ankkuri tuli tarpeelliseksi. Tällaiset ihmiset joustavat itse pitääkseen tasapainon yllä. Elämäntyylin integroitumista ei saa kuitenkaan sekoittaa turvallisuuden hakuun, jolla on Scheinin arvion mukaan juurensa enemmänkin lapsuuden psykologiassa.

Tässä ura-ankkurissa omaksutaan siis sosiaaliset normit, jotka kuvaavat tasapainoisen ja integroidun elämän tärkeyttä.

Muiksi ura-ankkureiksi on joskus ehdotettu valtaa ja vaihtelua. Valtaa voi kuitenkin käyttää muidenkin ura-ankkurien puitteissa, esimerkkinä Schein mainitsee ammattitaidon avulla käytetyn vallan. Vaihtelulla on Scheinin mukaan sama ominaisuus. Scheinin mielestä on kuitenkin mahdollista, että ihminen itse järkeilee oman, ihan uudenlaisen ura-ankkurinsa.(Schein 1987, 31-37.)

Lähde: Schein, E. H. 1987. Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Espoo: Weilin & Göös.